Kouvolaa ja geenitestejä

Lauantaiaamuna18.8. kello herätti ja oli aika suunnata Kouvolan kaikkien rotujen näyttelyyn. Tällä kertaa erona olikin vain se, että sinne oltiin menossa Mustin kanssa! Kaikkea ihmeellistä sitä ihminen saa päähänsä.

Vähän ehdittiin Mustin kanssa harjoitella etukäteen ja parissa mätsärissäkin käydä kokeilemassa, kuinka se toisten koirien joukossa oleminen sujuu. Korian mätsärissä Musti menestyikin hieneosti ollen 47 ison koiran kehässä sinisten 2. Sieltä saatiinkin Mustin eka (ja toistaiseksi kyllä ainoa :D) ruusuke ja iso herkkukassi kotiin. Seuraavan illan mätsärissä Musti saikin sitten jo punaisen nauhan, muttei sijoituksia tällä kertaa. Seisominen ja siltä osiin esiintyminen oli ihan ok, mutte se liike... aika kauheaa, noin saksanpaimenkoiraksi ;) Ravi on töpötystä, eikä kestä vauhdion nostoa muuttumatta laukaksi.

Ongelmat tiedostaen suuntasimme kuitenkin rohkein mielin kohti Kouvolaa. Saksanpaimenkoiria oli ilmoitettu 16 kpl, mikä on aika paljon, kun usein Kennelliiton näyttelyissä niitä on alle 10.... Toiveena oli, ettei saada HYLkyä tai EVAa (ei voida arvostella), kaikki muu on plussaa. Tuomaroinnin hoiti irlantilainen Geraldine Mulrooney, jolle kyllä selvästi kelpasi kaiken väriset saksanpaimenkoirat, mutta se liike oli tosi tärkeää!
Mustin tuloksena taisi olla päivän ainoa H (muut siis parempia) =HYVÄ, mutta me olimme siitä tosi iloisia! Se on kuitenkin hyvä! Tässä Mustin arvostelu: Big strong masculine dog. Bright alert intelligent expression. Good front. Strong bone. In front parallel legs. Deep chest. Would prefer more sloping topline. Movement difficult, because he would not reach out.
Laskevaa ylälinjaa ei Mustille saada, mutta tuota liikettä pitäisi saada paremmaks, ehkä harjoittelu ja hieronta auttavat :)

Musti jaksoi ja käyttäytyi näyttelypaikalla ihan hienosti, vaikka kuumuudessa jäimme katselemaan valkkarikehänkin. Siellä Musti tunsi selvästi olonsa kotoisaksi. Se heilutteli häntää jo sakemannikehän laidalla aina, kun valkkareita meni ohi :D Ehkä Musti kuvittelee olevansa yksi valkoisista tai ainakin ne ovat sen omaa "jengiä" ;)

Kuukausi sitten Mikosta ja Mariosta otettiin vähän verta geenitestejä varten ja tänään eläinlääkäri soittelikin niiden tulokset. Kaiketi saan joskus laskun mukana jotkut ihan virallisetkin paperit ;) Marion osalta tiesin, että isä on MDR1-mutaation kantaja, joten sellainen olisi mahdollista Mariollekin. Mikolle en tiennyt, mitä olisi odotettavissa. Samalla otettiin myös DM (degeneratiivinen myelopatia) eli selkäytimen rauppeumasairauteen liittyvä geenitesti molemmilta. Tulokset olivat hyvät: Mikko MDR1 +/+ DM N/N eli molempien suhteen terve/normaaali ja Mario MDR1 +/- (kantaja) DM N/N (terve/normaali).

Pari otosta vielä tältä päivältä:

Mikon oma :)

Mustin pallo

Musta vastaan valkoiset ;)

Hymypoika Mario :)